Palautukset

4/2006 Nuusku Kesäleirin ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa2
..Damin pudotessa palautuksessa on parempi viheltää eli kutsua koiraa luokse kuin ärjyä. Sören suojeli nopeaa palautusta. Jos luvutuksissa in ongelmia, ne harjoitellaan erikseen. Hyvän noudon jälkeen koiraa ei pidä stressata palautuksessa, jotta sillä pysyy nopea vauhti eikä se ala epäröimään luoksetuloa.

Marie palkitsee koiransa luvutuksissa makupalalla. Hän näytti omalla koirallaa, miten luvutuksesta tuli kaunis. Hän pani namin suuhunsa ja koira tarjoili damia ylös. Otettuuaan damin vastaan hn pudotti namin suustaan koiralle.

Sören ei sitä vasten ei käytä makupaloja koiransa kouluttamisessa. Koirat ova yksilöitä ja pitää löytää parhain keinon oman koiransa palkitsemiseen, hän vaan totesi nauraen.

Jos nuori koira leikkii damilla palautuksessa, älä tee mitään. Se korjantuu itsestään. Koira riemuitsee helposta tehtävästä ja leikkii damilla. Luovutusta opetetaan koiralle erikseen.

Jos koira on vauhdikas hätähousu, ohjaaja voi palautuksessa muutama metri aikaisimmin nostaa toisen kätensä eteen pysähdysmekiksi ja rauhoittaa koiraa äänellään. Ohjaajan tulee olla aktiivinen eikä sallia kiertämistä.

Jos koira ei tule tarpeeksi lähelle luovutuksessa, ohjaajan pitää ottaa askeleita taaksepäin, muttei saa kääntää selkänsä koiralle. Ohjaaja ei saa  nojautua eteenpäin, sillä se on koirasta uhkaavaa. Selän pitää olla mahdollisimman suorassa damia vastaaotettaessa.

Luovutuksen jälkeen ohjaaja ei saa nostaa damia ylös, vaan se siiretään alhaalla rauhallisesti toiselle puolelle ja samalla käsketään koira sivulle.

Sören ottaa kokeessa koiran vastaan pilli suussaa ja kädet edessä, kuten on harjoituksissakin tehnyt. Hän ei kuitenkaan enään taputa käsiään tai huutele kehotuksia koiralle kokeessa. Hän ei kutsu koiraa levittämällä käsiään, sillä se on hänen mielestään koiralle enemmänkin uhka ja voi inspiroida koiraa palauttamaan sivulle eikä eteen.